Opinnäytetyökurssilainen – huomasitko jo uusimman luennon Tutkimuskirjallisuuden keräämisestä? Luennolla kerron ja näytän miten itse kerään ja silmäilen tutkimuskirjallisuutta. Näytän myös miten tekoälyä hyödyntävää ResearchRabbit-palvelua voi käyttää kerätyn tutkimuskirjallisuuden hahmottamiseen ja uuden kirjallisuuden etsimiseen.
Käytin viikonloppuna ehkä turhankin paljon aikaa sen selvittämiseen miten saisin tehtyä luennoista salasanalla suojatun podcastin, jonka voisi kuunnella eri podcast-applikaatioilla. Löysin ratkaisun, joka toimii teoriassa, mutta ei valitettavasti käytännössä. Tämä voi johtua jostain käyttämästäni lisäosasta tai sitten jostain muusta. 🤷🏼♀️
Olen (ollut) alkuviikon niin kiinni ensin luottamustehtävissä ja nyt parhaillaan intensiivisessä kahden päivän koulutuksessa, etten pääse jatkamaan asian selvittelyä ja kuvaamaan kahta pitkään valmistelemaani luentoa ennen kuin torstaina.
Ensimmäiseksi aion kuvata viittaustekniikkaa käsittelevän luennon, josta olen IHAN LIEKEISSÄ!!! Uskon, että viittaustekniikka-luennon katsottuasi et enää jännitä (turhaan) viittaamista ja teoriaosion teknistä kirjoittamista. Parhaassa tapauksessa saatat suorastaan nauttia teoriaosuuden kirjoittamisesta!
Jep jep, kova lupaus, mutta olen mielestäni onnistunut löytämään nyt tarpeeksi konkreettisia ja “kansantajuisia” tapoja selittää viittaustekniikan niin, että kuka tahansa tajuaa mistä siitä on kyse ja miten niin se on (melkein) lapsellisen helppoa.
Toivon, että pystyisin perjantaina kuvaamaan myös uuden teoriaa ja paradigmoja käsittelevän luennon. Se on eräänlainen “sananselitys”-luento, joka voi auttaa ymmärtämään paremmin mistä teorioissa on kyse ja sitä kautta edesauttaa myös teoriaosuuden kirjoittamista.
Siitä voi olla hyötyä muutenkin erityisesti kvalitatiivista tutkimusta tekeville henkilöille ja kaikille, joista teoriat tuntuvat jotenkin pelottavilta tai mystisiltä. 😊
Näin ollen ehdin ihmettelemään podcast-kysymystä uudestaan aikaisintaan viikonloppuna, jolloin tarkoituksena on myös tuottaa puuttuvat paloiksi pätkityt versiot pääluennoista.
Vaikka en saisi äänitteitä toimimaan podcast-appeilla, pystyn kyllä lataamaan ne sivustolle äänitteinä niin, että pystyt kuuntelemaan ne sieltä (Vimeon sijaan).
Ulkoistin myös luentojen tekstiversioiden korjaamisen ja pääsen laittamaan korjattuja tekstejä torstaista eteenpäin luentojen yhteyteen.
Eiköhän tässä ollut nyt olennaisimmat kuulumiset? 🤔 Kirjoitan tätä tiistai-iltana erittäin pitkän ja tietopainotteisen päivän jäljiltä. En siis ole ihan skarpeimmillani, mutta halusin päivittää tiedot siltä varalta, että olit missannut tuon uusimman, lauantaina lataamani luennon, ja mietit, koska tulee seuraavan kerran uutta materiaalia.
Älä stressaa siitä podcast-muodosta. Äänitiedosto toimii ihan yhtä hyvin, ja periaatteessa myös videoita voi kuunnella.
Olisi kiva joku pikavinkki tänne blogiin tai opinnäytekurssiin englanninkielisen materiaalin (esim. kirjasta tiedon etsimiseen) liittämiseen omaan esseeseen/opinnäytetyöhön. Olen kuullut esim. Rewordify
https://rewordify.com/index.php ja Key Word Extractor
https://www.lextutor.ca/key/ sekä https://www.lextutor.ca/vp/eng/ . Mietin miten tekoäly toimisi apuna. Tosin kirjat voivat olla suojatussa muodossa
En vain ole vielä itse kovinkaan hyvin perehtynyt. Ja nyt pitäisi mahd.pian yksi n. 300 sivuinen kirja käyttää lähteenä esseessä.
Jos saat kirjan ekirja-muodossa esim. koulun kirjaston kautta, niin siitä voi ottaa tekstiä talteen järjestelmästä riiippuen joko ihan copy-pasteamalla tai sitten ruudulta tai paperiversiosta OCR:ää eli optista kuvantunnistusta hyödyntävällä ohjelmistolla.
Tai jos saat tekstin jotenkin pdf- tai epub-muodossa, voit laittaa sen Zotero 7:aan ja lukea siellä.
eKirjoista on helppo etsiä ihan hakusanoilla oikeita kohtia. Toisaalta books.google.com:ista voi löytää myös skannattuja paperikirjoja ja hakea niistä sanoja.
Zoteroon voi lisätä nyt Ze Notes -lisäosan, jonka avulla voit kääntää lainauksia suomeksi ja myös käyttää ChatGPT:tä sitaattien muokkaamiseksi “toisin sanoin sanotuksi”.