Huh, takana toinen hellepäivä, josta osan sain onneksi viettää ulkona mm. englanniksi veljen tuttua valmentaen.
Optimisim bias -kirjassa tuli vastaan todella mielenkiintoinen juttu, josta olin kuullut aiemminkin, mutta jonka nyt vasta tajusin kunnolla.
Ihmismieli toimii siten, että sen jälkeen kun olemme saaneet vapaasti valita jonkin vaihtoehdon, olemme vakuuttuneempia tämän vaihtoehdon paremmuudesta kuin mitä olimme ennen valinnan tekemistä.
Tätä on tutkittu mm. siten, että lähimuistin menettäneille potilaille näytettiin useampi juliste ja pyydettiin heidät antamaan arvosana kullekin julisteelle. Sen jälkeen heille näytettiin kaksi julistetta, joille he olivat antaneet saman arvosanan. Heitä pyydettiin valitsemaan kumman julisteen he ottaisivat mieluummin.
Sen jälkeen kun potilaat olivat tehneet valintansa, heidät lähetettiin pois. Kun heidän “muistiaikansa” oli mennyt umpeen, heidät pyydettiin uudestaan tutkimushuoneeseen. Tässä vaiheessa potilaat eivät enää tunnistaneet tutkijoita, saati muistaneet olleensa tutkimuksessa.
Heitä pyydettiin arvioimaan uudestaan julisteet — ja tällä kertaa he antoivat korkeamman arvosanan julisteelle, jonka he olivat valinneet hetkeä aikaisemmin VAIKKA he eivät muistaneet valinneensa sitä.
Tätä “arvonnousua” ei kuitenkaan tapahdu mielessämme, jos koemme ettemme saaneet valita vapaasti.
Kirjan kirjoittaja spekuloi että yksi syy siihen, miksi parisuhteet epäonnistuvat on se, että kun ihmiset muuttuvat, mieleen voi nousta ajatus, että toinen ei ole enää se sama ihminen, jonka aikanaan valitsit — tai jopa niin, että sinä et ole enää sama ihminen, joka valitsi tämän parisuhteen. Tähän ratkaisuna on valita parisuhde uudestaan vaikka joka päivä.
Toisaalta tätä tietoa voi hyödyntää niin, että tarjoaa ihmisille (lue: lapsille) kaksi vaihtoehtoa, joista toinen on niin huono, ettei heidän kannata valita sitä — jonka jälkeen valittuaan “itsestäänselvän” vaihtoehdon he ovat tyytyväisempiä, kuin jos olisivat valinneet ainoan tarjolla olevan vaihtoehdon.
Vastaavasti voi muistuttaa esim. työntekijöitään tai asiakkaita siitä, että he ovat itse valinneet firman, jossa työskentelevät tai jonka kanssa asioivat. Varmaan siksi niin usein eri markkinointi- yms. kirjeissä lukee “kiitos kun valitsitte meidät…”
Tutkijat uskovat, että tämän sisäänrakennetun ominaisuuden tarkoituksena on suojella ihmisiä päättämättömyyden ja omien valintojen kyseenalaistamisen aiheuttamalta tuskalta — eli tehdä valintaprosessista energiatehokkaampaa (kun valinnan jälkeen ei enää kauheasti mietitä oliko tämä paras ratkaisu).
—
Tästä tuli itselleni mieleen myös se, miksi pakko ei toimi oikein millään elämän osa-alueella — jos koemme että valitsemme jonkin asian tai toimintatavan siksi, että meidän on “pakko” valita se, emme koe valinneemme sitä vapaasta tahdostamme. Samoin jos koemme olevamme jotenkin jonkin tilanteen vankina, meidän on vaikeampaa nauttia tilanteesta kuin jos näkisimme miten olemme valinneet itse kyseisen tilanteen.
Tällaisia ajatuksia tänään… Ai niin ja kirjoituskurssin uusin osa on nyt julkaistu — video puuttuu vielä ja webinaari on siis nyt keskiviikkona klo 22:30.
Päivän uudet ideat ovat:
- Parempi keskustelufoorumiohjelma, joka mahdollistaa julkiset ja vain tietyille ryhmille sallitut keskustelualueet — olen jo ladannut sen, mutten ehtinyt vielä tänään asentaa sitä loppuun.
- Olen leikitellyt jo pidempään ajatuksella, että myisin Onnistunut laihdutus -kirjan Gummerukselle, mutta tänään tajusin että oikeasti haluan omakustantaa sen ja esim. lähettää kirjan ilmaiseksi kaikille, jotka ovat jo lunastaneet Onnistunut laihdutus -paketin ja niille VIP-jäsenille, jotka haluvat kirjan. Ja sitten tarjoaisin ihmisille mahdollisuuden ostaa joko itsevalmennuspaketin ja saada kirjan kaupan päälle, tai ostaa kirjan ja ostaa sen lisäksi päälle itsevalmennuspaketin lukuoikeudet netissä.
- Haluan löytää ja asentaa tänne jonkin kalenterihenkisen ohjelman johon voin merkitä kaikki tulevat puhelut (itsellenikin muistiin) jne.
Haluan tehdä (ehkä vasta huomenna)Tein jo “itsevalmennuskaavakkeen“, jonka avulla voin esim. itse selvittää mitä mä oikeasti koen hyötyväni epäsiisteydestäni ja epäorganisoitumisestani niin, että pidän siitä kiinni kynsin ja hampain, vaikka se esim. johtaa joka päivä konfliktiin siistin ja järjestelmällisen mieheni kanssa.
